16.5.2009 VENEZIA!!MAMMA MIA!!
Teimme tänään päiväreissun Venetsiaan.
Kävimme edellisenä iltana tiedustelemassa juna-aikataulut valmiiksi aamua varten. Aamulla kuitenkin selvisi, ettei Italian tai ainakaan Firenzen rautateiden henkilökuntaan ollut luottamista. Asiakaspalvelija oli antanut meille yhden vuoron, jota ei mennyt lainkaan ja muutkin Venetsiaan vievät junayhteydet, joista saimme tiedot, eivät pitäneet paikkaansa.
Menimme aamulla asemalle, josta junan oli tarkoitus lähteä 6.38, mutta sitä ei ollut olemassa virallisen aikataulun mukaan. Menimme kolmannelle Firenzen asemalla selvittämään tapausta, mutta siellä ei harrastettu henkilökuntaa lainkaan, joten jouduimme palaamaan toiselle asemalle. Siellä italiaa puhuva nainen sai meidät vinkattua Pratoksen junaan, jonne saavuttuamme selvitimme Venetsian yhteydet. Onneksi Pratoksessa oli ystävällisiä, englantia osaavia ja ennen kaikkea asiansa hallitsevia tiskitätejä. Saimme printatut aikataulut ja retki jokiteiden kaupunkiin alkoi Bologna-nimisen cityn kautta. (Bolognese on muuten tuolta peräisin).
Venetsiassa oli hurmaavan kaunista. Turisteja siellä riitti, mutta se ei interreilaajia haitannut sillä kadut olivat leveitä toisin kuin Firenzessä. Venetsiasta puuttui myös ns. "sorsaperhe-efekti" eli matkaoppaan perässä juoksevat mummot ja papat. Turistit tutustuivat kaupunkiin lähinnä vesibusseissa, vesitaxeissa ja omatoimisesti kävellen. Rohkeimmat vuokrasivat gondolin 80€ ylihintaan. Tämä herkku jäi meiltä (onneksi) kokematta.
Legendat ja myytit Venetsian likaisesta vedestä ja erityisesti sen inhottavasta hajusta eivät pitäneet paikkaansa. Voi olla, että tämä johtui vuodenajasta, mutta kaupungissa tuulahti raikas meren tuoksu, eikä viemärivesi, kuten meitä oli etukäteen varoitettu. Sää oli muutenkin suotuisa. Lämpöä noin 30 ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta.
Lounaaksi nautimme pizzat ja pastat ihan ravintolassa. Hintaan kuului tietenkin palvelumaksut sekä tippi, mutta tällä kertaa valinta oli tietoinen. Älytöntä, mutta olkoon.
TIETOISKU: Venetsiassa parveilee tumman ihon omaavia katukauppiaita. Herrat tarjoavat turisteille sopuhintaan feikki-Dolge ja Cabbanaa, Cuccia yms. jne. muotia. Tuotteet eivät kuitenkaan todellakaan ole aitoja tai laillisesti suuryritysten luvalla myytäviä. Kassit on luultavasti väännetty itämaissa ja niitä kaupittelevat nämä afrikasta saapuneet mustat miehet. Voitot menevät mafialle. Tosin myyjät saavat ehkä n. 0,5 prosenttia myynneistään. Nämä rahat lähetetään usein kotiin Afrikkaan.
Poliisi ei tällaista katukauppaa suosiolla katsele vaan jahtaa laukkumyyjiä turisteiksi soluttautuneina. Mustan pörssin kauppiaiden juoksentelu poliiseita karkuun onkin yleistä sirkushuvia Venetsian kaduilla. Tätä saimme todistaa Venetsian iltapäivässä.
Paluumatka Firenzeen sujui lähes ongelmitta, pientä läheltä-piti-tilannetta lukuunottamatta. Odottelimme junaa välistopilla ja vain pari minuuttia ennen junan lähtöä tajusimme seisovamme aivan väärässä päässä asemaa! Niinpä juoksimme noin puoli kilometriä aseman toiseen päähän ja juuri ja juuri ehdimme illan viimeiseen Firenzeen vievään junaan! Syy moiseen erehdykseen oli kolme numerolla 1 varustettua raidetta: itä, länsi ja keskiraide. Odotimme junaa länsiraiteella kun meidän olisi pitänyt odottaa itäraiteella :D
Nomutta, pääsimme turvallisesti hostellille, lopulta, monien mutkien kautta.
